keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Itsenäisyydelle

Taas pieni Suomen kansa
käy, sitoo seppeleen.
Sydämet aikanansa
yhtyvät kiitokseen.
Helmassa herran puiston,
kohdussa haudanmaan
-Kohtalon kalliin muiston
tuntien sielussaan...

Jokainen hautakivi
viittana vapauden.
Jokainen hautarivi
tuskien, kyynelten.
Kohtalon arpansa heillä
kohdata kuolemaa.
Uhrilahjamme meillä
kodit ja synnyinmaa.

Kalliisti maksetut lunnaat
haudoissa uhrien...
Tuhannet kukkivat kunnaat
puolesta vapauden.
Oi siunattu kansojen Luoja!
-armon ja viisauden
Lastesi turva ja suoja
-lahjasi laupeuden.

Vilpitön kiitoksemme
puolesta synnyinmaa!
Suo että vapautemme
säilyisi ainiaan!
Uusi siunattu huomen
uskoa, toivoa tois!
Suloinen laulumme Suomen
lastemme sieluissa sois!

Urho Ollikainen